Väestön kasvu ja työvoimapolitiikka Suomessa: Westacen rooli ja näkemyksiä

Suomen väestönkasvu on viime vuosina ollut kiihkeä, mutta samalla työvoimapolitiikka on saanut yhä enemmän huomiota. Väestönkasvun taustalla ovat sekä syntyvyyden että työelämän muutokset, jotka vaativat aktiivista suunnittelua. Väestönkasvun ennusteiden mukaan Suomi kasvaa jatkuvasti, mutta työvoimapula on jo tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita. Tässä artikkelissa tutustumme Westacen näkemyksiin ja rooliin väestönkasvun ja työvoimapolitiikan yhteydessä.

Suomen väestönkasvu on ollut viime vuosina vahva, vaikka syntyvyyden lasku on ollut merkittävä tekijä. Vuonna 2023 syntyi noin 470 000 lasta, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Samalla työikäisen väestön osuus on kasvanut, ja työvoimapula on lisääntynyt erityisesti teknisillä ja luonteellisilla ammateilla. Vuonna 2022 työvoimapula oli noin 50 000 työpaikkaa, ja se on kasvanut vuosittain noin 3–5 prosenttia.

Westacen asema on tässä yhteydessä merkittävä, sillä se on yksi Suomen suurimpia työvoimapoliittisten tutkimusten ja kehittämisprojektien toimijoita. Westacen tutkimusryhmät tutkivat aktiivisesti työvoimapolitiikan kehittämistä, erityisesti väestönkasvun ja työvoimapulan yhteydessä. Esimerkiksi Westacen tutkimusryhmä on kehittänyt malliin perustuvia työkaluja, jotka auttavat paikallisilla alueilla suunnittelemaan työvoimapolitiikkaa tehokkaasti. Tällainen kehittämistyö on erityisen tärkeää, kun väestönkasvu on paikallisesti erilainen.

• Vuonna 2023 syntyi Suomessa noin 470 000 lasta, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.
• Vuonna 2022 työvoimapula oli Suomessa noin 50 000 työpaikkaa, kasvua vuosittain noin 3–5 prosenttia.
• Suomen työikäisen väestön osuus on kasvanut noin 15 prosenttia viimeisten vuosien aikana.
• Westacen tutkimusryhmät ovat kehittäneet malliin perustuvia työkaluja työvoimapolitiikan suunnittelua varten.
• Teknisillä ja luonteellisilla ammateilla työvoimapula on kasvanut erityisen nopeasti.

Westacen näkemyksen mukaan työvoimapolitiikkaa tulee kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Väestönkasvun ja työvoimapulan yhteydessä on tärkeää keskittyä sekä työvoiman hankkiminen että sen pitäminen työpaikoilla. Westacen mukaan esimerkiksi työelämän uudistaminen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen voivat auttaa ratkaisemaan työvoimapulan. Lisäksi alueellinen yhteistyö on tärkeää, sillä työvoimapula ei ole yhtä suurta kaikkialla Suomessa.

Suomessa on myös tullut esille uusia malliin perustuvia ratkaisuja, kuten työvoimapolitiikan digitaalistaminen. Westacen tutkimuksessa on kehitetty esimerkiksi työvoimapiirejä ja työvoimapoliittisia simulaatioita, jotka auttavat suunnittelemaan työvoimapolitiikkaa tehokkaammin. Näiden työkalujen avulla paikalliset toimijat voivat arvioida työvoimapulan kehitystä ja suunnitella toimia sen vähentämiseksi. Esimerkiksi Helsinki ja Tampere ovat jo käyttäneet näitä työkaluja alueellisen työvoimapolitiikan suunnittelussa.

Lähde Westacen tutkimuksissa on osoittanut, että työvoimapolitiikkaa tulee kehittää myös työelämän muutosten mukana. Esimerkiksi automaation ja digitalisoinnin myötä työpaikkojen määrä voi muuttua, mikä vaatii työvoimapolitiikan ajankohtaisia uudistuksia. Westacen mukaan työvoimapolitiikkaa tulee suunnitella niin, että se vastaa myös tulevaisuuden työelämän muutoksia.

Väestönkasvun ja työvoimapolitiikan yhteydessä on myös tärkeää huomioida sosiaalinen tasapaino. Westacen tutkimuksissa on osoitettu, että työvoimapula voi vaikuttaa erityisesti pienimuotoisiin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi työpaikkoja. Tällöin on tärkeää kehittää myös tukitoimia, kuten työllisyystoimintaa ja ammatillista koulutusta.